Peura
Tallilainen
Ratsastamassa...
Posts: 66
|
Post by Peura on Oct 18, 2022 13:59:12 GMT
t. K. O. Lunarang
"Luna"
BESH *04.10.2021
i. K. O. June Sequel e. BL This is the Way |
|
Peura
Tallilainen
Ratsastamassa...
Posts: 66
|
Post by Peura on Oct 18, 2022 15:10:33 GMT
23.10.2022 - Baffner Estaten Syyskilpailut
Kaikkeen sitä lähteekin mukaan.
Kieran oli puoli läpällä heittänyt, että "Mave hei, lähtisiks Lunalla ja Somalla verestämään muistias noin niinku kisaamisen osilta?" Ja no, kiltti kun olen, niin minähän lähdin. Se puolikas läppä tässä oli lähinnä se, että mulle mukamas annettiin vaihtoehto sanoa ei. Tai että siitä olisi mukamas kauan, kun olen viimeksi kisannut.
Aamukuudelta starttasi päivä kohti tallia, koska en tietenkään voinut mm. putsata varusteita ja pestä kisaratsujani päivää ENNEN niitä aktuaalisia kisoja, vaan ne täytyi säästää kisapäivän aamulle. Noh, onnekseni armas velipoikani on kohtalaisen tarkka hevostensa siisteydestä, eli ne on klipattu ja loimitettu jo viikko sitten. Ei pitäisi siis olla kamalan työlästä siistiä Lunaa varsinkaan, eihän?
Ja oikeassa olin! Paljon työläämpää oli löytää se musta hevonen puettuna harmaansinertävään loimeen sieltä metsätarhasta, joka oli a) pimeä b) liejuinen (uskokaa tai älkää! On satanut) c) niin paksun hernerokkasumun peittämä, että hyvä jos edessä olevan puun näki.
Onneksi oli crocsisaappaat ja villasukat, ei paljoa kura haitannut. Paitsi siinä vaiheessa, kun päästiin Lunan kanssa talliin pesarille ja tajusin, että se on kuorruttanut KAIKEN, mitä ei loimi peittänyt, siihen samaiseen kuraan, jossa juuri tarvoin. Uskomattoman taidokasta pakko myöntää, ottaen huomioon, että se ehti olla ulkona ehkä öö minuutin??
Tein vähintäänkin loimenriisumisen maailmanennätyksen, kun riisuin sen myöskin erittäin kuraisen sadeloimen (+ sen talliloimen sieltä alta, duh) tamman päältä ja ryhdyin oitis letkuttamaan pahimmat kurat pois. Luna ei alkuunkaan fiilannut tätä. Varsinkaan, kun sitä kuraa oli päässä asti. Pesuoperaation aikana kello oli ennättänyt jo 6.35 kohdalle, eli vähän täytyy hoputtautua. Onneksi on solariumit, joiden alle ihan nakun ja ihan märän hiilisuikuran voi laittaa kuivamaan siksi aikaa, kun vien sen sadeloimen pesuun ja ryhdyn letittämään sen harjaa ja häntää. Johonkinhan se söpö punainen rusettikin on kiinnitettävä. Letittämiseen meni yhteensä hurjat 60 minuuttia, joten varusteita pääsin putsaamaan vasta (!!) klo 7.35.
Menisimme HeB-ohjelman, joka nyt sinänsä on ihan helppoa kauraa molemmille. Sinänsä. Vaikeuttavia tekijöitä ovat mm. se, että oon istunut Lunan selässä ehkä... kolme kertaa? Mutta mikäpä sen parempi tapa tutustua hevoseen, kuin kotikisoissa!
Kello 8 mennessä sain hevosen varusteet + omat kamat puhdistettua ja tuotua siihen samalle solarium-pisteelle. Valkoiset pöksytkin pääsivät jalkaan, tosin ratsastustoppahousujen alle, jotteivat ne likaannu ennen radalle menoa. Sama päti kisapaitaan ja -takkiin. Ne eivät tosin mahtuneet housuihin asti, vaan täytyi ottaa niitä suojaamaan ihan erillinen takki. Luna sai satulansa alle ihan upouuden valkoisen kouluhuovan. Pitäähän sitä nyt olla vakavastiotettavan näköinen!
Otin oman aikani varustamisessa, lähdinhän vasta luokan keskimailla. Kerkesin nauttimaan myös aamupalan sekä kupin kahvia parin muun tallilaisen kanssa. Lunallakaan ei ollut mikään kiire, se sai heinäbuffetin nenänsä eteen ja kuivatella vielä ihan rauhassa.
Kello 9.00 suuntasin hienon mustan ratsuni kanssa tallin ovesta ulos ja verkkaamaan valkkamaneesiin. Vielä verkatessakin sai kisavarustus pysytellä piilossa, ettei vain likaannu!
Verkassa Luna oli lyhyesti, tiivistettynä ja mahdollisimman kauniisti ilmastuna ihan KAMALA. Me todellakin tanssittiin vaikka ja mihin ilmansuuntiin ja totesinpa siinä, että niitä punaisia rusetteja olisi ollut ihan hyvä olla muuallakin, kuin vain siinä hännässä...
Tehtiin paljon töitä, että Luna malttoi rentoutua. Käytännössä tämä meni siihen, että meitsi koitti ratsastaa ilman, että koski hevoseen jalalla, kädellä, pyllyllä, päällä, selällä, nenällä.. Yhtään millään. Kierrokset oli vähäsen liian katossa, että mitään olisi voinut oikeasti tehdä. Radalle mentäessä fiilis oli kuitenkin hyvä - maneesista ulostauduttuamme oli Luna rentoutunut silmissä, eikä sen jälkeen enää esittänyt omia balettinumeroitaan. Valkkamaneesin katolla hengaili korppi, joka lähti kanssamme samaan aikaan. Se tosin jatkoi matkaansa pellon taakse metsään, kun me jäimme odottamaan vuoroamme kouluaitojen ulkopuolelle.
Radan jälkeen totesin, että maneesiin me ei enää Lunan kanssa mennä, joten toisiksi paras vaihtoehto oli loppuverkat maastossa. Saatiin onneks Olivia ja Rolex mukaan, et jos oltaski tultu eri reittejä Balleriinan kans kotia, niin ees joku olis ollu todistamassa sitä.
Jutskattiin siinä aika pitkän kaavan kautta kaikki maholliset jutut läpi ja mietittii vaikka ja mitä Arthurin päänmenoks. Tai siis, mä mietin ääneen ja Olivia naureskeli ilkikurisesti mukana. Oon kyl silti varma, et se kertoo kaikki mun ilkeät masterpläänit Röhnölle heti, ku vaa saa tilaisuuden ;D
Overall oon aika tyytyväinen. Luna oli yllättävän kiltisti, eikä sen kanssa tarvinnu keksiä mitään hätäratkaisuPirkkaniksejä. Radalta jäi kohtalaisen hyvä fiilis ja vielä vikatki jännityksen rippeet saatiin nollattua syysruskan väriloiston keskellä.
Varusteiden riisumisen, pikasuihkun ja -kuivattelun jälkeen Luna sai talliloimensa päälle toisen sadeloimen ja pääsi takaisin nauttimaan elämästä vielä aavistuksen sumuiseen ulkoilmaan.
-Maverick
|
|
Peura
Tallilainen
Ratsastamassa...
Posts: 66
|
Post by Peura on Dec 4, 2022 19:55:00 GMT
Jaahas, pitäsipä sitä taas jotain päivitellä.
Päivitelläänpäs sitten Sveitsin reissusta vähäsen! Tosiaan, meiltä lähti Royal Gardensin nuorten hevosten hallimestiksiin kaksi hevosta - Luna ja Delta. Deltaa kuskas Maverick, thank god, niin mä sain keskittyä täysillä munankuoriballeriinaan. Tässä kohtaa mun on painettava leuka nöyränä rintaan ja myöntää, että on vähän lipsuttu junioreiden treeneissä, joten lähdettiin hakemaan vaan sitä kisarutiinia. Mutta koska luotto tanssijatammaan oli korkealla, niin ilmottauduttiin suoraan siihen mestaruusluokkaan 110-120cm korkeudella. Kisoja edeltävänä päivänä, eli 1.12. (joka on myös Suomessa kansallinen tsekkaa palopiipittimes -päivä!) tehtiin Lunan kanssa ihan kevyttä sileenjumppaa, että saatiin kroppa kunnolla notkeeks. Fiilis satulaan oli aikast hyvä, Luna teki tosi hyvällä asenteella töitä, joten en lähteny venyttämällä venyttämään jumppatuokiota. 45min hyvällä mielellä on aina parempi, kuin 60min+ treeni, joka loppua kohden menee vähän väkisin vänkäämiseksi. Jumpan jälkeen Luna pääsi nauttimaan lämpöisen mash-veden solariumin alle. Siitä prinsessan vei loimitettuna ja suojitettuna ulos Lisa, joka joutui päivän olemaan mun hevosenhoitajana. Rankka kohtalo, pakko myöntää. Illalla vielä pakattiin kamat hevosautoon, ettei aamulla tarvitse muuta, ku heittää hepsut kyytiin ja lähteä huristelemaan. Ja sitten itse koitospäivään! 2.12. lähdettiin joskus sianpieremän aikaan liikkeelle, jotta ehdittiin varmasti koluamaan kaikki nurkat sun muut läpi. Molemmat tytöt matkusti tosi hyvin, toisinkuin kollegani, joka marisi vähintään puolet ajasta.
Kisapaikalla majoituksemme oli oikeastaan vain hevosauto, joten saatiin Maven kanssa kyllä itsekin liikkua, kun piti tammoja kävelyttää. Muuten ne saivat kyllä syödä ja juoda rauhassa ponimobiilissaan, kun me oltiin pällistelemässä muiden kisasuorituksia.
Verkassa Luna tuntui poikkeuksellisen hyvältä. Se oli just eikä melkein avuilla. Hyvällä fiiliksellä siis lähdettiin vuorollamme radalle. Ja noh, rata oli... Mitä oli. Eka este hienosti yli, ekan ja tokan esteen välissä sain konimus kaakkimuksen kaulasta kuonooni, toka este alas kuskin ollessa poissa pelistä.. mutta älkööt peljätkö, kyllä sieltä järkytyksen partaalta palattiin kunnialla ja saatiin lopulta kohtalaisen hyvä aikakin, vaikka pelasin teiden suhteen varman päälle. Luna on aikamoinen formula! 😍🔥 Ehdottoman tyytyväinen sain kyllä Munankuoriballeriinaani olla. Tästä tulee vielä niin hyvä, kunhan saadaan vähän lisää rutiinia alle ja tekniikkaa hiottua. Loppuhölkkien ja puvustuksen purkamisen jälkeen Lunakin sai hyvin ansaitun, lämpimän juoman ja jäi pupeltamaan heinää ponimobiiliin. Katsottiin velipoikain kanssa vielä viimeisetkin ratsukot ja palkintojenjaot ennen kotimatkaa. Kotona tytöt pääsivät ~15min käppäilyjen jälkeen boxeihin nukkumaan.
-Kite |
|
Ihanaa et ootte näinki inspiroitunu haastejutuista ja minieventeistä <3
Sept 4, 2020 8:55:52 GMT
Ihanaa et ootte näinki inspiroitunu haastejutuista ja minieventeistä <3
Sept 4, 2020 8:55:52 GMT
